Ylikartanon ympäristö
Etualalla Ylikartanon peltoa ja taempana katajaketo.


Retulansaari on asuttu ja viljelty rautakaudelta asti. Ylikartanon mailla on muinaismuistoalueita ja luonnonsuojelualueita. Saaren koko on n. 200 ha ja sijaitsee Vanajavedenlaaksossa, joka on nimetty kansallismaisemaksi ja saari on todettu kuuluvaksi Suomen merkittävämpiin perinnemaisemiin ja valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Ylikartanon niityillä ja pelloilla laiduntaa itäsuomen karjaa eli kyyttöjä, lapinlehmiä, lampaita ja hevosia.

Vuosina 2006-2010 Kanta- ja Päijät-Hämeessä toimi menestyksellisesti Luonto-Liiton Hämeen piirin hallinnoima Ahomansikka-perinnemaisemien hoitohanke. Hanke oli Hämeen TE-keskuksen, sittemmin Hämeen ELY-keskuksen rahoittama ja työntekijöiden palkkaamiseen saatiin työvoimapoliittista tukea.

Hoidettavia kohteita oli yhteensä 65, Päijät-Hämeessä 33 ja Kanta-Hämeessä 32. Noin puolet kohteista oli valtakunnallisesti ja alueellisesti arvokkaita perinnemaisemia. Puolet kohteista oli paikallisesti arvokkaita ja hoidon piirissä oli myös useita muinaisjäännöskohteita.

Ylikartanon katajakedot olivat osana Luonto-Liiton Hämeen piirin Ahomansikka-projektia. Ylikartanossa työ aloitettiin uusimalla laidunaidat Idun alueelle. Katajakedoilta ja niityiltä poistettiin useampana vuonna ylitiheää puustoa ja kitkettiin harvinaisten kasvien ympäristöjä.

Ylikartanon katajakedot ovat syntyneet satojen vuosien laidunnuksen seurauksena. Kataja on maailman laajimmalle levinnyt havupuu ja katajalla on pitkä historia ja suuria sukulaisia. Kataja oli olemassa jo dinosaurusten aikana ja katajan heimolaisia ovat maailman kookkaimmat kasvit eli punapuut ja mammuttipetäjät.

Kataja kuuluu kasviemme vanhuksiin. Lemmenjoelta on löydetty 1057 vuotta vanha kataja. Etelä-Suomessa katajat eivät yleensä ole paria sataa vuotta vanhempia. Nuorena kataja kasvaa nopeasti, mutta parinkymmenen vuoden iässä kasvu hidastuu.

Katajan käpy näyttää marjalta ja kypsyy männyn käpyä hitaammin. Vasta kolmantena kesänä marjamaiset kävyt saavat kypsän sinisen värinsä. Kataja sisältää terpeenejä, hartseja ja eteerisiä öljyjä. Katajaa on käytetty rohdoksena, teenä, mausteena ja hajusteena. Kaikkialla missä katajaa kasvaa on ihminen arvostanut sen hyvältä tuoksuvaa ja lahonkestävää puuainesta. Sanonta ”katajainen seiväs kestää miehen iän” ei ole syntynyt tyhjästä.

Tilan rakennukset lämmitetään ympäristöystävällisellä pellettilämmityksellä. Ympäristöystävällisyyden tärkeimpiä mittareita ovat hiilidioksidipäästöt. Hiilidioksidipäästöjen vertailussa pellettilämmitys on ylivertainen. Pellettilämmitys kuluttaa 30 kg hiilidioksidipäästöjä per MWh (Ruotsin ympäristökeskus), josta suurin osa kertyy pelletinvalmistuksesta ja kuljetuksista, kun puuaines pelletissä on täysin uusiutuvaa. Öljylämmityksen vastaava luku on 267 kg/MWh (Motiva) ja sähkölämmityksen 400 kg/MWh (Motiva).



Ylikartano, Retulansaarentie 219, 13800 Katinala